Perustutkimus ja seurantatutkimus
Botnia –tutkimus alkoi vuonna 1990 tutkijoiden ja terveyskeskusten yhteistyönä Pohjanmaalla. Yhteistyössä terveyskeskusten kanssa etsittiin tyypin 2 diabetespotilaita, jotka kutsuttiin tutkimukseen (probandi). Heidän lisäkseen tutkimukseen kutsuttiin myös heidän perheenjäseniään (vanhemmat, sisarukset, lapset). Potilaan puoliso kutsuttiin tutkimukseen verrokiksi. Myöhemmin myös muita verrokkeja, joilla ei ole suvussa diabetesta on osallistunut tutkimukseen samalta maantieteelliseltä alueelta.
Tutkimukseen osallistujille tehdään kahden tunnin glukoosirasitus (WHO, 75g), jonka aikana seurataan glukoosi- ja insuliiniarvoja mittauksiin (0, 30, 60 ja 120 minuutin kohdalla). Verinäytteet otetaan mm. veren rasvoja, maksa-arvoja, diabetesvasta-aineita ja geenianalyyseja varten. Tutkittavilta on kerätty myös virtsanäytte virtsan valkuaisen mittaamista varten. Lisäksi mitataan verenpaine, kehon rasvakoostumus, painoindeksi (BMI) ja EKG. Osallistujat täyttävät kattavan kyselylomakkeen, jossa kartoitetaan elämäntapoja (liikunta, tupakointi, alkoholin käyttö) sekä heillä itsellään ja perheenjäsenillä todettuja sairauksia (diabetes, verenpaine, sydän- ja verisuonitaudit).
Tutkimukseen osallistujat saavat henkilökohtaiset vastaukset tutkimustuloksista sekä tarvittaessa lähetteen jatkoselvityksiin ja hoitoon.
Pääosa Botnia –tutkimukseen osallistuneista kutsuttaan seurantakäynnille (seurantatutkimus) muutaman vuoden sisällä ensikäynnistä. Seurantakäynti noudattaa samaa rakennetta kuin perustutkimus.
Botnia –tutkimuksen rakenne mahdollistaa elämäntapojen ja perintötekijöiden yhteisvaikutuksen tutkimisen diabeteksen kehittyessä
Vaikka Botnia –tutkimus keskittyy pääasiassa tyypin 2 diabeteksen syntyyn vaikuttavien riskitekijöiden tutkimiseen, on tutkimuksen kuluessa tunnistettu myös monia muita diabetesmuotoja tutkimukseen osallistuneissa perheissä. On löydetty ja tutkittu perheitä, joissa on MODY –diabetesta, LADA-diabetesta tai sekä tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen sekamuotoja (MIX).